Turha postaus!

Päivä 109

Ensilumi laskeutui hiljalleen tänne meillekin! Miten voinkin olla näin onnessani.. :)

.....Ei mulla muuta!

P.S. Oon rakastunut. Plan B - Deepest shame

~Mudcake

Arkipäiväistymistä

Päivä 108

Voi hirvitys, kun siitä on aikaa, kun viimeksi kirjoitin. En ole kuollut! Jotenkin sitä vaan on tehnyt paljon kaikenlaista, mutta enemmänkin oon ihan vaan unohtanut koko asian. Toisaalta en ole myöskään keksinyt mitään sanottavaa, koska yritän pysyä tässä armeija-teemassa.

Kuten otsikko kertoo, elämä rullaa ja on alkanut arkipäiväistymään. Enää ei itketä, enää ei ole ahdistanut yksinäisyys hullun lailla. Oon aina ihmetellyt, kuinka jotkut onnistuu kaukosuhteidensa kanssa, mutta nyt mä alan vihdoin niitä ymmärtämään. Sitä jotenkin ihmeen lailla aina jaksaa odottaa, kun saa kuitenkin nähdä toista säännöllisesti joka viikonloppu.
Toisaalta, sitä tulee elettyä vain viikonlopuille, eikä ehkä elä niin täysillä myös arkena. Saatan nukkua jopa neljään, koska tuntuu, ettei elämässä tapahdu mitään merkityksellistä... Mutta onneksi asiahan ei ole niin! Mulla on ihana perhe ja ihania ystäviä, joiden kanssa saa olla. Siitä mä olen siunattu.

Teemu oli nyt viime viikonloppuna pitemmällä lomalla, kun se käytti kaksi kuntsaria. Se lähti vasta tiistaina, mikä oli niin ihanaa ja energiaa antavaa. Ehti tehdä kaikenlaista ja suunniteltiin tosi paljon häitä. Käytiin kiertelemässä paikkoja läpi ja ollaan ehkä jo löydetty meidän juhlapaikka ja kirkko! Kirjoiteltiin myös vieraslistaa ja suunniteltiin joitain pieniä juttuja. :) Ihanaa.... Ja outoa, että mä meen naimisiin ja oon kohta vaimo! Iiik.

~Mudcake

It's a beautiful night
We're looking for something dumb to do
Hey baby
I think I wanna marry you!!!

Tylsyys on tylsää

Päivä 88.

Uaah, tää viikko on ollut ehkä tylsin ja ärsyttävin viikko pitkään aikaan. Mä kun luulin, että viimeviikko olisi ollut ärsyttävin kaikista... Mulla alkaa varmaan menemään pikkuhiljaa hermot tähän armeijatouhuun, kun en enää yhtään jaksaisi viihtyä ilman rakasta. Kunpa sitä olisi kaukosäädin jolla kelata aikaa eteenpäin, mieluiten siihen asti, kun armeija loppuu.

Ja mua ärsyttää! Munhan pitäisi nauttia tästä ajasta, kun "saan" elää vielä hetken "vapaana sinkkuna" ennen naimisiin menoa. Nyt siis voisin tehdä ominpäin kaikenlaista, mutta kun en vaan osaa nauttia olosta. Haluaisin vaan kaivautua sängyn uumeniin ja herätä kuukausien kuluttua.
Samalla kuitenkin mussa elää se menevä tyttö, joka haluaisi kokea kaikenlaista ja pitää hauskaa. Pitäisi vaan puhkaista tää masennuskupla ja olla rohkeampi ja MENNÄ. Eikä jäädä yksin suklaalevyn kanssa kotiin masistelemaan. Se ei anna mitään muuta, kuin alakuloisen ja turran olon...

Huomenna taas nähdään Teemun kanssa, mikä on niiiiiiiiin suuri helpotus! En oo taas hetkeen odottanut tätä niin paljon.


P.S. Ihmiset eläkää, pitäkää hauskaa ja heittäkää välillä aivot narikkaan. Kerran me täällä eletään. :)

 P.P.S. Syksyisiä kuvia Vaasan reissulta, oli kivaa!

 

Vaasan ortodoksinen kirkko ja sen piha on niin kaunis!!

Vaahteranlehdet! :D

Beautifuuuuuuuuul. Rakastan syksyä ja sen värejä!

Aivan sairaan hieno puu...

...Ja tältä mä näyin kun yritin kuvata sitä! ;D

 

~Mudcake

P.P.P.S. Uskaltakaa kommentoida, tykkäillä, vastailla galluppiin ja seurata ihan rohkeasti, I know you are there! >:)