maanantai 4. helmikuuta 2013

Hupsista.

TJ -mitälie

Armeija on viimein ohitse ja kuten näkyy, elämä on sen verran mukavampaa, ettei ole paljoa muistanut kirjoitella. :)

Kyllä oli tuskaista, mutta silti yllättävän helposti siihen tottuikin. Välillä masenti kyllä ihan hirveästi, toisinaan tunsin itsenäisyyden riemua ja paransin välejä ystäviin. Itseasiassa tuo puoli vuotta teki enemmän hyvää kuin pahaa, sillä sain varmuuden siitä, että kyllä mä selviän. Ei ole maailman loppu, jos ei saa olla liimaantuneena omaan kultaan 24/7, eikä ole onnettomuus elää sinkkuna.
Armeijan jälkeen huomasin itsessäni todella outoja oireita. Vaikka olin onneni kukkuloilla pitkän aikaa, olin myös jatkuvasti oudon kiukkuinen Teemulle. Ärisin milloin mistäkin asiasta, eikä se todellakaan ole mun tapaista! Elin varmaankin jonkinlaista shokkiaikaa... Mutta kyllä siitäkin toivuttiin.

Nyt ei muuta kuin töitä, opiskelupaikan hakua ja häiden suunnittelua!

Mutakakku  kuittaa <3

~Mudcake

maanantai 31. joulukuuta 2012

TJ 5, taino, riippuu koska on aamu.

En jaksa edes laskea enää päiviä. Se on ihan pian siinä, bitches.

Nyt aamuna TJ 4.

Tänään oli tosi kiva päivä, täällä meillä oli paljon porukkaa ja pelattiin 7 wondersia (lautapeli) ja Mortal Combatia. Ja täällä oli vauva, meinasin kuolla sen söpöydestä!!

Vauvakuume. Lievä.

Joulu oli muuten aivan ihana, Teemu oli piiitkällä lomalla, jopa kuus päivää saatiin olla yhdessä... Sain rakkaalta ihanan hajuveden, blu-rayn, lupauslahjakortin ja suklaata. :)


...SOON!

Mä en malta odottaa. On varmaan aika epätodellinen olo, enkä millään usko sitä todeksi.

~Mudcake

maanantai 17. joulukuuta 2012

TJ18

Päivä 162.

Voi että, miten vähän aamuja jäljellä!! Enää tämä viikko, niin rakas tulee pitemmälle joululomalle. :) Sitten se meneekin omalla autolla kohti viimeistä viikkoa - siviilivaatteet kainalossa. Joten... Nyt kun lauantaina haen Teemun asemalta, se onkin sitten viimeinen kerta, kun enää ikinä haen mun sotilaspoikaystävää kotiin...
Oon varmaan järjiltäni, mutta musta tuntuu kovin... Haikealta? Olihan se jollain tavalla ihanaa, kun oli oma inttimies.  Kun ON. Jollain kierolla tavalla romanttista, kun on joku, jota kaivata ja odottaa. Sitten, kun viimein taas tavataan, elämä on hattaraa ja yksisarvisia. Suhde voi myös vahvistua, kuten meidän kohdalla kävi, mutta inttivuosi voi myös pilata tai jopa kokonaan tappaa sen. Kaiken avaimena suhteen kestämiselle on avoimuus. Puhukaa kaikesta, olkaa täysin rehellisiä tunteittenne kanssa!

Mä oon kyllä niin jouluihminen. Kynttilät, jouluruoat, jouluherkut, kuusi, jouluvalot, tuoksut, musiikki... Ahhhhh. Oon niin fiiliksissä, että pian on joulu! Oonkin odottanut joulua jo heinäkuusta asti.... Tosin osasyyllisenä oli myös armeijan loppumisen odotus. ;) Mähän oon kyllä todellakin kuitenkin kesäihmisiä. Mun puolesta vois olla koko ajan kesä ja talvi olis vain joulukuussa ja tammikuussa. Kiitos! Voi apua, tammikuusta puheen ollen. Mä täytän silloin 20. Voi eiii hirveetä, kakskymppinen! Ja mä kun tunnen itteni ihan teiniksi...

Mutta nyt lopuksi, mun lempi joululalu, Josh Grobanin laulamana. Niiiiin ihana, ehdottomasti myös mun lempiversioita. :)

~Mudcake



perjantai 7. joulukuuta 2012

TJ 28

Päivä 152.

Uskomatonta, mutta totta, nyt on jo TJ 28.... Toi on alle kuukausi!! Nyt kun alkaa miettimään, niin kyllähän tää aika on mennyt suhteellisen reippaasti, vaikka vaikeitakin hetkiä oli kyllä ihan tarpeeksi. Tässähän pian pitää jo alkaa valmistautua uudenlaiseen elämään? Tai no, siihen tuttuun ja NORMAALIIN, mutta kun on jo tottunut tähän oman ajan hirvittävään määrään.

Mä en voi uskoa, miten vähän loppujenlopuksi olin epätoivoinen. Mulla on ollut tosi mukava välivuosi tähän asti!:) Iso kiitos kuuluu ystäville, perheelle ja mun naispuoliselle "varapoikaystävälle". :D

Musta tuntuu, että mun kutsumuksena on olla kampaaja ja/tai meikkitaiteilija. Taas se tuli huomattua, kun mun ystävä pyysi laittamaan sen hiukset valmistujaisiin. Kampaus onnistui kuin onnistuikin oikein hyvin! Siitä innostuneena myös meikkasin ja laitoin kynnetkin. Olin ihan täpinöissäni ja mielessä kävi, että voisin niin tehdä tätä loppuelämäni. Tänäänkin laitoin 'äitipuolelle' hiukset pikkujouluihin ja sain paljon kiitosta.
Harmi vaan, että mulla on kohtuullisen paha ihotauti, atopia. En voisi koskaan ainakaan kampaajaksi alkaa... Mutta meikkitaiteilija/maskeeraaja olisi NIIN mahtavaa. Toisaalta tuo on kyllä sellainen "haaveiluammatti", mutta jos mulla on intohimoa, mä pystyn mihin vaan! Melkein pitäisi olla joku pidempi koulutus tuon meikkitaiteilijan lisäksi, mutta mikä se on? En haluaisi olla kosmetologi. Mitä jää jäljelle, jos kampaajan ja kosmetologin ottaa pois listalta....?

Ps. Teemu tulee tunnin päästä.... JEE c:

~~Mudcake



sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Gines, ei oo kiva ei

Päivä 133.

Se olis sitten kahden viikon putki edessä näkemättä toisiamme. Surettaa ihan hirveästi, vielä, kun kultakin oli ihan surkeana, kun joutuu kahdelle peräkkäiselle leirille. Ei se kuulemma muutenkaan siellä enää jaksaisi olla sitten pätkääkään.

Voisin niin mielelläni auttaa jotenkin, mutta ei auta kuin istua ja pillittää kotona. :(

Mutta joka tapauksessa, tää viikonloppu oli aivan ihana; leffaa, läheisyyttä, haaveilua ja herkuttelua... Rakastan tota miestä niin paljon, että ei mitään järkeä!

~Mudcake

maanantai 12. marraskuuta 2012

Viikon loma takana

Päivä 127

Teemun viikon kestävä loma tuli kyllä tarpeeseen meille molemmille. :) On ollut niin kova ikävä ja Teemulla ollut niin paljon leirejä ja muuta ärsyttävää, että oli enemmän kuin ihanaa päästä yhdessä rentoutumaan. Se siis käytti nyt valtaosan kuntsareistaan, heti putkeen.

Mentiin heti ensimmäisenä Helsinkin pitämään hauskaa ihan kaksistaan. Shoppailtiin (kyllä, mun poikaystävä tykkää shoppailusta) ja sitten rakas päätti tarjota mulle kynttiläillallisen ja vielä leffan! Lisäksi se halus ostaa mulle pari tosi kallista irtosuklaakonvehtia ja suloisen korun.... Miten romanttisen ja kultaisen poikaystävän mä oikeen oon saanut??

Cheerleadingin SM-karsinnat oli viime lauantaina. Oon niin ylpeä meidän joukkueesta, koska....
a) Me ollaan ihan uusi seura, jonka on pitänyt paiskiä töitä päästäkseen jaloilleen
b) Meillä ei ollut ollenkaan valmentajaa, joten tarvittiin paljon yhteishenkeä ja sitoutuneisuutta
c) Esitys meni tosi hyvin ja me ollaan taitavaa porukkaa!!

Ei kuitenkaan päästy jatkoon, mikä harmittaa vähän. Oon kuitenkin jollain tavalla helpottunut, koska jo karsintoihin treenaaminen oli välillä epätoivoista, mikä on tässä tilanteessa täysin ymmärrettävää. Lisäksi saan taas treenata tavalliseen tapaan, kun kisajoukkue-varamiehet -jakoa ei enää ole.

Hääpaikkojakin ehdittiin käydä etsimässä. Ja löytyi taas ihana paikka, mikä tuntuu nyt siltä oikeimmalta. Budjettiin nähden se on kuitenkin tosi kallis, yritetään saada tingittyä hintaa alaspäin. :)

P.S. TJ53!!

~Mudcake

 
P.P.S. SUOSITTELEN KUUNTELEMAAN TÄTÄ MIESTÄ... o_o <3