Pukuja ja harkkoja

Päivä 72.

Inhoan sitä, kun pitää laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Tänäänkin mulle heitettiin sellainen tilanne päin naamaa. Asia koskien treenejä, nimittäin meille tuli uusi harkkapäivä, mikä on... Tittidii, perjantaina. On muutenkin hankalaa mennä sunnuntaisin harkkaamaan, kun tietää, että oma rakas on lomilla ja kotona odottamassa. Välillä tuntuu, että tarvitsisi kunniamerkin joka kerralta.
Meiltä menee kylläkin sen puolitoista tuntia sunnuntaista, mutta kun se on niin ärsyttävään aikaan, että ne loppuu neljältä, ja Teemu lähtee jo vähän viiden jälkeen. Itsehän en ole mikään aamuvirkku, joten meillä on muutenkin tosi vähän aikaa olla rauhassa.

Ja nyt tulee nämä perjantai-harkat, mitkä loppuu yhdeksältä. Rakas tulee kahdeksan jälkeen. Mä en voi enää melkein koskaan olla sitä vastassa asemalla... Voi että kun voi ärsyttää! Kyse taashan on vain vajaasta tunnista, mutta kun vaan ottaa niin päähän. Jokainen tunti on tärkeä.
Miksi kaiken tapahtuman pitää pakkautua viikonlopuksi? On myös nuortenillat lauantai-iltaisin. Tuntuu, ettei niissäkään jaksaisi käydä enää, kun niin kovasti haluaisi vaan liimautua toiseen kiinni, mielellään taukoamatta. Muutenkin viikonloput on niitä päiviä, jolloin aina keksii mukavaa menoa ja juuri silloin pitää noiden lomien olla. Kyllähän mä sen kuitenkin ymmärrän, mutta blaah.

Ja koska kisakausi on avattu, on käytävä harkoissa.

Anyways, olin sovittamassa niitä hääpukuja. Ehdittiin koluta kaikki paikat läpi ja sovittaa yhdessä paikassa kolmea pukua. Kaikista mielenkiintoisimpaan paikkaan varasin ihan kunnon sovitusajan ensi lauantaiksi!
Mutta ne kolme pukua. Niissä kaikissa oli melkolailla sama idea; tiukka, napakka, korsettimainen yläosa ja levenevä, kerrostettu helma. Ensimmäinen puku oli ihoamyötäilevä ihan lantioon asti ja se oli aivan ihana! Rohkea veto multa, koska en oo koskaan ajatellut, että mulla olis kroppaa sellaiseen, mutta yllätyin todella positiivisesti. Se oli VAU!
Toisesta puvusta en kyllä edes muista paljoa, se oli niin tavallinen, huonosti istuva ja tylsähkö. Mutta ihan nätti. Kolmas puku oli superkallis, jonkun "hienon" ihmisen suunnittelema kimalluskakku. Se ei kylläkään imarrellut mun vartaloa laisinkaan, sai mut näyttämään tasapaksulta. Helma oli uskomattoman kimaltava, siinä oli miljoonaa eri materiaalia ja monenmonta kerrosta. Varmasti jollekin unelmapuku, mutta ei mulle! Ensimmäinen puku oli kyllä todella hyvä ja aijon kyllä vielä miettiä asiaa. Saa nähdä, millaisia unelmamekkoja tuosta viimeisestä paikasta löytyy! :) Can't wait.

Huhhuh, tulipa paljon tekstiä! Jännityksellä odottelen lauantaita.

~Mudcake

 

 

All the birds and all the bees making honey and melodies for you and me
And I'll waste a day away dreaming dreams like these of you and me

I would have wasted all my days in a dream
That's where I know you'll always be
I never stopped to wonder if you might be real
And now you're lying next to me

Before you came to me I was looking at the heavens like Galilee
What the devil would become of me
Tripping over my memories
I'm no longer dream-chasing
I've given up my star-gazing
Oh boy, you're so amazing
I never thought I'd need my life saving

I would have wasted all my days in a dream
That's where I know you'll always be
I never stopped to wonder if you might be real
And now you're lying next to me